Suklaapirtelö - ilman sitä suklaata ja jäätelöä

Tätä smoothieta olen tainnut hehkuttaa jo täälläkin pariin otteeseen, joten tässä tulisi sen hyvin simppeli reseptikin nyt esille. Mä sanon tätä suklaapirtelöksi, koska se ihan oikeasti maistuu siltä! 

Suklaapirtelö 

(n. 2 isoa lasillista)

Avokado

Banaani

1-2 mitallista suklaa-proteiinijauhetta (Oma lemppari on tuo Whey SteviSweet, sillä se on makeutettu Stevialla eikä ole niin äklömakea kuin muut vastaavat)

Maitoa/mantelimaitoa iso loraus

1-2 rkl Raakakaakao-jauhetta

Jääpaloja 2-4 kpl

Suosittelen lämpimästi käyttämään aitoa raakakaakao-jauhetta, eikä mitään normaaleja kaakaojauheita. Tuolla saa ihan erilaisen, sellaisen syvän suklaan maun vaikka paljaaltaanhan tuo on melkoista myrkkyä.. :D (Maultaan siis!)

Hankittiin yleiskone jokunen aika sitten, ja siitä löytyy myös ihanan tehokas blenderi!

Ainekset vaan blenderissä sekaisin ja voilá! Täydellisen pehmeää, silkkistä ja makeaa pirtelöä. Joskus tulee vaihdeltua mittasuhteita, esim. laittamalla vain puolikkaan banaanin ja sitten sen tilalle lisää avokadoa. Miten vain tykkää ja haluaa macrojen jakautuvan.

Proteiinijauhettakin tulee laitettua aina fiiliksen mukaan - toki sitten nestettä enemmän jos laittaa enemmän jauhetta tai vaikka avokadoa. Ja niille ihmisille jotka ei avokadosta tykkää: minäkään en siitä paljon välitä paljaaltaan syötynä, mutta tähän se tuo ihanan kermaisen koostumuksen. :)

Omasta mielestäni paras smoothie mitä on vastaan tullut - varsinkin jos ottaa huomioon ravintoarvot!

Voiko onneen pakahtua?

En tiedä tuohon itsekään vastausta, mutta kyllä on mulla ainakin todella lähellä! Koen itsekin kyllä onnelliseksi ihmiseksi ja välillä tulee juurikin semmoisia tunteita, että "voi että nyt kaikki on niin ihanaa ja saanpas olla kiitollinen kaikesta" ymym mutta NYT tällä hetkellä mennään ihan eri sfääreissä. Niinkun kertaa miljoona. 

Semmonen tunne, että ei vaan malttais pysyä paikallaan. Kuunnella Bailandoa ja tanssia yksinään kotona. Fiilistellä, laulaa mukana ja tehdä typeriä tanssimooveja. Haluais halata kaikkia maailman ihmisiä. Haluis juosta ulos ja huutaa kaikille miten onnellinen oon. 

Joo, juurikin tuota oon nyt. Sanotaanko, että vaikka niitä onnellisuuspuuskia tulee aika usein, niin tämä on semmonen hyperonnellisuuskohtaus joita tuleekin sitten vähän harvemmin! Tää on samaan aikaan helpottuneisuutta, onnea, kiitollisuutta. Vaikkakin haikeaa myös, mutta pääpuolin onnellisuutta. Asioita on päättymässä, uusia asioita alkamassa. Yksi elämänvaihe saapuu päätökseen ainakin toistaiseksi. Asia, jota olen tehnyt jo 16(?) vuotta putkeen. Se on opiskelu.

Pakko myöntää, mulla oli jo kaikki kurssit suoritettuna viime toukokuussa, vuosi sitten. Silloin myös sain oppariin aiheen ja kovasti rupesinkin sitä heti työstämään. Tuli kesä, tuli taas se järjetön lääkkeen aiheuttama uupumus ja oppari jäi. Yritin nauttia silti kesästä, kun hyvä sää oli. Töissä nukahtelin melkein istualtaan ja opparikirjat hautautui yhä syvemmälle makkarin syövereihin..

Tori kylpi tänään auringossa!

Työt loppui joulukuussa ja tammikuussa sitten otin itseäni niskasta kiinni: "Nyt ei ole tekosyitä, nyt on aikaa, ala tehdä!" Ja niin teinkin. Väänsin teoriaa, palaveerasin opettajan kanssa, laadin haastattelukysymyksiä. Maaliskuussa sain viimein tehtyä haastattelut ja sitten litteroitua ne. Kun litterointi oli ohi niin olin huomattavan helpottunut - se jos mikä oli tylsää ja raskasta hommaa.

Parhaimpana päivänä sain tuotettua tuloksia 7 sivun verran - kahden päivän aikana tuli 11 sivua. Tajusin viimeistään tässä vaiheessa, että tein opparin täsmälleen oikeasta aiheesta. Aihe joka kiinnostaa, aihe joka on ajankohtainen, siitä on toivottavasti myös hyötyä toimeksiantajalle. Mitä enemmän analysoin tuloksia, sitä enemmän syvennyin aiheeseen ja annoin sen viedä kokonaan mukanaan. Kirjoittaminen oli oikeasti mukavaa!

Siinä vaiheessa myös viimeistään mietin, että "Miks hitossa en oo saanut tätä aikaseks aiemmin!?" Periaatteessa meni ainakin puoli vuotta ihan hukkaan. Periaatteessa taas ei - sain kerrankin olla vähän vapaammin; ei ollut kahta työtä, harjoittelua ja koulua päällekkäin. Outo tällainen tunne, että oon vaan kotona ja käyn salilla. Tein kyllä myös vaalikampanja-juttuja ja olin mukana milloin missäkin pienessä projektissa. Jotain tekemistä kun oli saatava.

Lyhyesti vielä tuosta vaalikampanjoinnista; oli eka kertaa ikinä mukana jonkun vaalikampanjassa ja ylipäätään politiikassa - sillä saralla olen ollut todella laiska. Nämä muutama kuukautta avasi omia silmiä huomattavasti tälläkin saralla, suosittelen muillekin jos mahdollisuus tulee! Mukana ei tarvitse olla 100% panoksella, pienikin apu on aina tarpeen.

Huhtikuussa, eli tässä kuussa sitten esittelin opparin ja kävin taas palaveeraamassa ohjaajan kanssa. Seminaarissa sain ihanaa palautetta opettajalta (ei siis ollut minun ohjaava opettaja) joka totesi, että mun opinnäytetyö on oikeasti tärkeä kolmannelle sektorille ja kysyi lopuksi ajattelinko minä työllistyväni tälle sektorille joskus, koska vaikutan kuulema siihen sopivalta ihmiseltä. Opettajan kanssa palaverissa ei tullut myöskään mitään moitittavaa opparista. No hyvä fiilishän siitä tuli!

Viime viikolta lenkin jälkeinen hyvä fiilis!

Vaikka en vitosta nyt saiskaan (enkä tule saamaankaan), niin tyytyväinen olen. Mun omasta mielestä oppari on hyvä, oon löytänyt hyviä juttuja ja pohtinut asiaa tosissaan monelta kantilta ja syvällisemmin. Oon perehtynyt asiaan oikeasti mielenkiinnolla.

Tänään kävin kirjoittamassa kypsyysnäytteen, siistimässä opintorekisteriä opintotoimistossa ja lähetin opparin tarkistettavaksi sekä hain tutkintotodistusta. Haikea fiilis, pakko myöntää. En ole onnellinen siitä että koulu loppuu, vaan lähinnä siitä, että oon saavuttanut taas elämässä yhden askeleen. Tuntuu vaan niin pirun hyvältä! Sanopa kuka mitä tahansa, niin mun mielestä tradenomin tutkinto ei ole turha. Olen siitä kirjoittanutkin aiemmin joten ei siitä sen enempää tässä tekstissä.

Tänään oon mennyt pitkin katuja kuin naantalin aurinko, hymyillyt enemmän kuin yleensä viikon aikana yhteensä. Tuntuu, että koko maailma hymyilee mulle takaisin! (Tähän käykin hyvin Maj Karman 'Maailma'-biisin sanat: "Jos sä hymyilet maailmalle, maailma hymyilee sinulle" Kävin Coffee Housessa hörppäämässä kahvit ja smoothien; vartija tuli ottamaan kahvia samalla aikaa ja hymyili mulle leveästi. Opintotoimistossa oli vastassa ihanan iloinen opintosihteeri: "Ai sä valmistut, onpa kiva juttu!" Ihankun oltaisiin jotakin tuttuja. Aurinko paistoi mukavasti torille ja ihmiset oli onnellinen näkösiä. Ehkä katsoin vaan maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi tänään.

Eipä mulla tän tähdellisempää ollut! Toivottavasti tää onnellisuus tarttuu ruudun kautta teihinkin; tätä riittää jaettavaksi. ♥ Huomenna vietetään vielä tyttöjen iltaa, joten pääsen piiiitkästä aikaa tuulettumaan ja juhlistamaan tätä stressimäärän poistumista! Luvassa erittäin hyvää ruokaa ja seuraa.

Elämä on juhla.

Miten gluteenittomuus vaikuttaa ruokailuihin?

Noniin, murretaanpa nyt vähän ennakkoluuloja gluteenittoman arjen vaikeudesta - mä pikemminkin päinvastoin luokittelisin sen varsin simppeliksi ruokavalioksi. Ja en tarkoita pelkästään viljojen poisjättämistä, vaan ylipäätään tätä mun ruokavalion muutosta joka on tullut oikeastaan pikkuhiljaa mukaan kuvioihin. Pääasiallisesti siis mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa, mahdollisimman paljon ravinnerikkaita kasviksia, hyviä rasvoja, vain vähän sokeria ja riittävästi proteiinia.

Eiköhän se ole tullut kaikille jo melko selväksi tässä viime aikoina - oon aika paljon puhunut tästä ruokavaliosta, joka ei ole mikään dieetti (näen aina punaista kun joku kysyy että "mites sun dieetin kanssa menee??) vaan elämäntapa. Pitemmittä puheitta, tässä niitä ruokakuvia nyt sitten piisaisi!:

(Huomautuksena vielä, että kaikki ei varmaan ole esteettisesti kovin kauniisti esillä - yritin kuitenkin panostaa tähän edes joissakin :D)

Aamupala/iltapala/välipala

Mulla aamu ei lähde käytiin ilman kaakaota! (ja kahvia) Varmaan siinä tulee jo päivän suositusmäärä sokeria täyteen mut mitä pienistä.. Kananmunaa eksyy lautaselle montakin kertaa päivässä ja oma tekemä mysli on meidän molempien lemppari! Tästä kaliiberista puuttuu nyt kyllä munakkaat kokonaan; tuli syötyä niitä jossain vaiheessa niin paljon että rupes tulemaan korvista ulos..

Puuroa tulee syötyä nykyisin harvemmin, mutta silloin tällöin sitäkin. Päälle isken yleensä marjoja tai pilttiä sekä chian siemeniä. Hedelmistä lähinnä vain banaania, mut välillä on kiva herkutella ja siihen lemppari onkin cantaloupe-meloni. Smoothie on tottakai myös ykkösjuttu niin aamulla kuin illalla.

Herkutteluhetkiin tulee tehtyä yleensä protskupannaria tai lettuja, ylläolevassa kuvassa proteiinipitoinen mutakakku (nam nam ja nam) sekä oma "viskaa mukaan mitä kaapista löytyy" -lettu, eli lähinnä munia, banskua, vaniljaprotskujauhetta, maitoa ja kaurahiutaleita. Välissä äitin tekemää kurpitsa-sitruunahilloa ja vadelmia.


Lounas/päivällinen

 Kanaa hapanimeläkastikkeessa (harvinaisempi herkku) // Makaroonilaatikkoa ja pakastekasviksia // Kanaa, riisiä, papuja ja kukkakaalia // Kanapestopastaa, kukkakaalia, parsakaalia ja papuja

Jälleen kanaa & kasviksia hapanimeläkastikkeessa // Jauhelihakeittoa ja leipäpalanen // Joskus on niin nälkä, että salaatit tulee eri lautaselle :D Tykkään kokeilla erilaisia salaattivariaatioita, ja meillä harvemmin näkee pelkkää salaatti-tomaatti-kurkku yhdistelmää // Jauhelihapihvejä, kermaviili-tsatsikikastiketta, uuniporkkanoita (parhautta!) ja lohkoperunoita.

Lohipasta-salaatti, johon eksyi mm. salaattia, parsaa, punasipulia, rucolaa, tomaattia, paprikaa, retiisejä.. // Makaroonilootaa taas! Lisukkeena mm. kaali-porkkanasalaattia // Tämän päiväinen menu (lemppari!) eli broileripullia, kermaviili-tsatsikia, kaaliporkkanasalaattia ja uunissa paistettua bataattia, ahh. // Jälleen jauhelihapihvejä, kasa salaattia, uuniporkkanoita ja lohkoperunoita.

Ja sitten että kukaan ei luulis että syön jatkuvasti terveellisesti....

..tadaa! Lidlistä ostettua banskujätskiä, jossa on saksanpähkinöitä ja suklaa-apinoita. Kaloreita tais olla puolikkaassa purkissa ehkä 600 joten ei ihan jokapäiväistä evästä ;D

Eli yhteenveto: pasta pitää ostaa gluteenittomana, sämpylät ja karjalanpiirakat tulee tehtyä itse/äiti tekee, syön kauranäkkäriä ja koska pystyn syömään normikauraa niin puurot, myslit ym. on myöskin helppo tehdä. Joten en koe, että tämä vaikuttaisi kovin suuresti elämääni - toki pasta/makaronit on kyllä kallista, mutta en käytäkään niitä kovin usein.

Bon appétit!

Uusi saliohjelma ja uudet haasteet

Viime torstaina pääsin viimeinkin takaisin salille viikon flunssan/katupölyn aiheuttaman hengenahdistusten jälkeen ja samalla korkkasin myös uuden saliohjelman. Tällä kertaa mennään 2-jakoisella ja tarkoituksena on vetää se 3-4 kertaa viikkoon. Tuo neljä kertaa onkin maximimäärä tällä ohjelmalla, sillä lihakset ei muuten saa tarpeeksi lepoa treenikertojen välillä, jos tätä enemmän viikkoon tekisi.

Kaksijakoisesta ohjelmasta olen kuullut niin paljon hyvää ja se sopii erinomaisesti massan kasvatukseen joten sitä tässä nyt lähdetään hakemaan! Netistä löytyi valtavasti tietoa, valmiita ohjelmia ja vinkkejä treeneihin, joita tankkasin parin päivän ajan ihan huolella. Pohjaksi otin Elaston 2-jakoisen ohjelman, jota kaikki tuntuvat hehkuttavan varsinkin Pakkotoistossa. Tuosta sitten lähdin muokkaamaan omien tavoitteiden ja tuntuman mukaan itselle sopivaa ohjelmaa. Tietty tuosta olisi silloin ollut helppo jättää omia inhokkeja pois (mm. pystypunnerrus) mutta en sentään niin radikaaleihin toimenpiteisiin ryhtynyt ;)

Juoksulenkille lähdössä - ei nyt unohdeta kokonaan aerobistakaan!

Tavoitteenahan on siis kasvattaa lihasmassaa sekä saada näihin perusliikkeisiin (kyykky, mave, penkki, pystypunnerrus, leuat) painoja reilusti lisää. Viime aikoina on alkanut tuntua, että ei jaksaisi millään enää hinkata salilla mitään pieniä lihaksia ja apuliikkeitä monta sarjaa, vaan keskittyä pääasiassa kokonaisvaltaisiin liikkeisiin. Tässä treenijaossa on myös se hyvä puoli, että treeni kestää n. tunnin joten aikaa jää sitten muuhunkin, ja esimerkiksi vatsoja voi (tai ainakin pitäisi..) tehdä nyt useammin.

Kroppa siis käydään läpi 2 kertaa viikossa (ihannetilanteessa, eli 4 salia viikossa) joten tuloksia pitäisi alkaa kyllä tulla! Syömisen kanssa mulla ei myöskään ole suurta ongelmaa, sitä nimittäin uppoaa kyllä näinkin pieneen naiseen aika hyvällä vauhdilla ja isoja määriä ;) Mulla ongelmana on aina se, että oikein vahdin kelloa, että milloin pääsee taas syömään :D

Tässä ohjelmassa on otettava huomioon muutama seikka, että saadaan mahdollisimman hyvin tuloksia eli:

1. Se syöminen. Jos haluaa tuloksia, niin on pakko syödä paljon. Lihakset ei kasva pelkällä puntilla!

2. Palautuminen. Tämä liittyy vahvasti myös syömiseen, eli tarpeeksi oikeanlaista ravintoa, laadukasta unta, tarvittaessa (suositeltavaa!) palautusjuomaa ja sopivasti kehonhuoltoa/palauttavaa liikuntaa.

3. Treenejä ei saa vetää piippuun asti. Tätä kohtaa en haluaisi toteuttaa, mutta pakko kai se on muiden kokemusten perusteella totella :D Toisaalta kun kroppa vedetään läpi 2 kertaa viikossa niin järkikin jo sanoo, että ei voi vetää aivan piippuun. Mutta tottakai pitää olla silti hyvä tuntuma ja raskas treeni! Toistot vaihdellen 4-8 ja 10-15, jotta lihakselle tulee mahdollisimman paljon erilaista ärsykettä.

4. Progressio. Eli painoja lisää joka viikko! Esim. joka neljännen tai viidennen voi pitää kevyempänä, minkä jälkeen taas painot noususuhdanteeseen. Tätä varten hankittiin kaverin kanssa treenipäiväkirjat Bodyactionilta, jotta nähdään millä painoilla tehtiin viime treeneissä.

Joskus tuntuu kieltämättä tältä!

En ala ohjelmaa tähän rustata, sillä netistä löytyy läjäpäin niin valmiita ohjelmia kuin vinkkejä sen rakentamiseen. :) Mulla jako menee puhtaasti vetävät ja työntävät, vatsat 2 kertaa viikossa vähintään ja kummallekin ohjelmalle on 2 eri "versiota" eli jos vaikka yhtenä vetävät-treenipäivänä tekisin mavea ja leukoja, niin seuraavalla kerralla voisi olla vaikka ylätalja ja kulmasoutu. Nämä siis vain esimerkkeinä!

Miltäs tämä ohjelma on sitten tuntunut? No suoraan sanottuna tässä vielä vähän haetaan tuntumaa varsinkin painojen kanssa, mutta silti tuntuu että kyllä tämä vaan on mulle sopivin jako tällä hetkellä tavoitteet huomioon ottaen. Tuntuu taas paljon motivoivammalta tehdä treeniä kun tietää selkeät jaot ja tavoitteet sille!

Nyt sitten odotellaan tietysti tuloksia - eli peilaillaan joka ilta miten on taas lihakset kasvaneet ;) No ei vais, sen jos minkä oon oppinut viimesen parin vuoden aikana että tää vaatii aikaa! Mutta onneksi mulla ei olekaan mihinkään kiire.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille! Seuraavassa postauksessa luvassa paaaljon ruokaa...

Ärsytyksen multihuipentuma (..mutta jotain positiivistakin!)

Noniin. Minustahan moni sanoo, että olen oikea positiivisuuden perikuva (ainakin ihmiset, jotka ei ehkä tunne mua ihan läpikotaisin). Ja oonhan mä omalla tavalla; osaan nauttia hyvinkin pienistä asioista ja sanon monesti ihan suoraan miten onnekas olo mulla on. 

Tämän flunssaankin kanssa olin ensin hyvin positiivisella mielellä; joka tapauksessa tämä pitää aina joskus kärsiä. Ja sattuipa sopivasti vielä kevyemmälle viikolle ja kaikenlisäksi pääsin vielä melko vähällä, kun kuumekaan ei noussut. Mutta nyt tuli raja vastaan! Kotona käydessä olin jo aivan terve, mutta heti kun tultiin takaisin Kuopioon (katupölyn kuningaskaupunki viime mittausten perusteella) niin johan alkoi limaa kertyä kurkkuun ja olo huonontua. Tämä astma yhdistyttenä katupölyyn ja flunssan rippeisiin ei todellakaan ole hyvä yhtälö. 

Astmalääkkeitä on mennyt 2-kertaisella annoksella - tästä katupölyn vaikutuksesta kertoo jo sekin, että nuo minun lääkkeet on miltein vahvimpia mitä löytyy, ja joudun silti vetämään niitä kaksin käsin. Ei sitten auta ilmeisesti kuin levätä ja levätä ja levätä... Kipeä olohan mulla ei varsinaisesti ole, mutta henki ei vaan kulje ihan toivotulla tavalla. Että valivalimarimari mä en jaksa enää!! Harvemmin mulla tulee huono omatunto tällaisista jutuista, mutta nyt alkaa tuntua että leviän metrin päivässä ja lihakset häviää samaa tahtia pois.. :D Liioittelua, mutta mieli alkaa tehdä tepposia kun ei salille pääse.

Toisekseen ruokahalu on ollut vähän niin ja näin tässä flussan aikana, joten ruokailut on mennyt miten sattuu. Eilen juhlistettiin avomiehen kesätyöpaikkaa syömällä ravintolassa, enkä jaksanut sitten syödä enää iltapalaa kotona. Aamulla sängystä noustessa pyörrytti ihan armottomasti, koska iltapala jäi väliin. Tänään taas vaali-juttujen takia lounaan ääreen pääsin vasta kahdelta (aamupalan söin n. yhdeksältä joten aivan liian pitkä väli tuli siihen..) jolloin olin oikeasti jo pyörtymäisillään ja kylmänhikeä pukkasi pintaan.

Jännä miten vahvasti nykyään vaikuttaakin säännöllinen ruokailu, koska kroppa on yksinkertaisesti tottunut tietynlaiseen rytmiin. Joku ehkä voisi kokea tämän hirveän ahdistavana, ja elämää rajoittavana tekijänä, mutta mä näen sen nimenomaan oman hyvinvoinnin kannalta. Silloin kun syön puhdasta ruokaa totutulla rytmillä, niin oon paljon energisempi! Tänäänkin olisin voinut ottaa välipalaksi jotain syömistä, mutta suoraan sanottuna se unohtui ihan täysin aamulla kiireessä.

Joten tähän pisteeseen siis loppui minun positiivinen ajatteluni sairastelun osalta! Jossain menee raja.. Ainiin ja en saanut sitä työpaikkaa, jossa pääsin viimeiseen vaiheeseen haastatteluissa. Kyllä sekin ottaa pattiin! Ei ole elämä pelkkää ruusuilla tanssimista, vaikka niin saattaakin joskus blogissa ulkopuolisesti näyttää.

___________________________________________________________________________________

Sitten ihan toiseen asiaan, nimittäin niihin hyviin uutisiin; musta tulee Kuopion kaupungin hyvinvointilähettiläs! Voitte vaan kuvitella miten iloinen olin saatuani tuon sähköpostin sen työhaastattelun jälkeen josta ei sitten töitä irronnutkaan. 

Lyhyestihän tämä tarkoittaa sitä, että osallistun erilaisiin tapahtumiin ja kokeilen erilaisia hyvinvointi-palveluita mitä nyt Kuopiosta sattuu löytymään, yksin tai yhdessä muiden lähettiläiden kanssa. Näistä kokemuksista sitten kirjoitellaan Kuopion Lupa innostua!-blogiin ja luultavasti muihinkin medioihin. Me saadaan omat "coachit" jokaiselle hyvivoinnin kolmelle osa-alueelle, täytetään terveyskysely ja meiltä mitataan kehonkoostumukset. 

En toki vielä itsekään tiedä aivan tarkasti, mitä tuleman pitää mutta erittäin innolla odotan! Ensi viikolla olisikin jo luvassa blogi-työpaja sekä piakkoin myös pääsen tapaamaan muut hyvinvointilähettiläät. :) Omaan blogiin tämä ei vaikuta suuresti, luultavasti tulen tännekin joitakin kokeilujani ym. jakamaan, mutta pääasiallisestihan tekstit menevät tuonne yhteiselle blogi-alustalle.

______________________________________________________________________________________

Tässä sitä nyt sinnitellään flunssan rippeiden, katupölyn, opparin viimeisen puristuksen, parin avoimen amk:n itsenäisen tehtävän, työnhaun sekä vaalihuuman keskellä! Nythän on ennakkoäänestys jo alkanut, joten muistattehan käyttää sen äänioikeutenne! Meillä vaalitiimillä onkin vielä tiukat ajat edessä, kun viimeisiä päiviä viedään vaikuttaa äänisaaliiseen on käsillä. Kohta tämäkin puristus on ohi!

Toivotaan, että tämä kevätstressi tästä helpottaisi ja pääsisi nauttimaan aurinkoisista kevätpäivistä (mieluiten ilman sitä katupölyä). Tässä oli nyt narinat ja valitukset taas vähäksi aikaa, niin lupaan keskittyä taas niihin positiivisiin ajatuksiin jatkossa ;) 

Syömisen ihanuus - ja hankaluus

Voi kyllä; pääsiäisenä tuli syötyä (onhan se pääsiäinen kyllä vieläkin!) ähkyyn asti muutamankin kerran. Toki tuli herkuteltua, suklaamunat on kyllä jotenkin aina pääsiäisenä vaan paha kun niitä on joka tuutissa.. Ei ostettu kylläkään itse yhtäkään suklaamunaa tai pääsiäiskarkkia vaan tyhjennettiin porukoitten kätköjä! Mutta pääasiassa söin kyllä ihan vaan ruokaa ja olin aivan järjettömän onnellinen kun sai pari päivää vaan olla ja öllöttää; ei tarvinnut miettiä kauppalistaa, ei miettiä mitä tehdään ruoaksi ja milloin eikä myöskään tehdä sitä ruokaa. 

Tarjolla oli ainakin lohta, jauhelihapihvejä, perunamuusia, pakastekasviksia, salaattia, karjalanpiirakoita (gluteenittomia, nam!!), porkkanasämpylöitä, kalakukkoa... En viittinyt ottaa lautasesta kuvaa siinä kun porukalla syötiin, mutta voi hyvä ihme että sitä ruokaa uppos näinkin pieneen vatsaan :D Siinä ruokaa lautaselle lastatessa mun ilme oli kuin en ois ruokaa nähnyt muutamaan päivään... Unohdin vaan sen faktan, että kipeänä en ollut liikkunut viimeksi kuin vasta tiistaina joten en sitä energiaa ole paljon sohvalla makaamisella kuluttanut. Söin siis ruokaa saman verran kuin söisin normaalina treenipäivänä, eli paha ähkyhän siitä tuli yllättäen.

Pieni välihuomio: iltapalalla vedin ihan kunnon proteiiniöverit, kun se koostui savulohesta, uunilohesta, kananmunasta sekä kalakukosta kaavituilla muikuilla.... :D

Positiivinen huomio oli kuitenkin, että vaikka kuinka ähky tuli niin vatsa ei turvonnut, ei sitten ollenkaan. Sen turvotuksen sai aikaan vasta saunan jälkeen juotu äitin tekemä sima, jota menikin sitten useampi lasi reissun aikana; on se vaan niiin hyvää! Ihanaa oli myös se, että sai syödä ihan rauhassa. Laskin kokeeksi jokunen aika sitten parin päivän aikana saamani kalorit ja ne pyörii aikalailla siellä 2000kcal tienoilla, tietty vaihtelee varmasti melko paljon päivittäin. Tuohon kalorimäärään pääseminen on oikeasti työn takana ja saa vähän väkisinkin syödä välillä, tai ainakin huolehtia että tulee syötyä tarpeeksi usein.

Kyllä tämä vaan pitää paikkaansa!

Ruokailujen määrä ei oo mulle kyllä koskaan ollut ongelma, koska mulla vaan tulee nälkä jos oon syömättä liian pitkään. Noita kaloreita laskiessa huomasin myös hassun seikan, nimittäin mun yhdestä aamupalasta tuli vajaa 700kcal! Se tuntui aluksi ihan kauhean suurelta määrältä, mutta päivittäinen kalorimäärä ei kuitenkaan ollut kuin tuo 2000kcal. Ennen olin todella huono syömään aamupalaa ja päinvastoin iltapalalla olisi uponnut vatsaan vaikka sun mitä.. Nykyisin tää on kyllä ihan päinvastoin; aamupala ja lounas on mun tärkeimmät ateriat. Lisäksi kun panostan lounaan laatuun, niin ei tule sitä perus väsymystä päivällä.

Plussakaloreillahan tässä pitäisi maltillisesti mennä, että saisi lihasta kroppaan. Mulla on lähtenyt vuoden 2013 alusta (kun aloin liikkua tavoitteellisesti) vyötäröltä ja lantiosta n. 6,5cm ja nyt on taas se tilanne, että haluaisin enemmänkin massaa kehoon, kuin enää kiristellä senttejä pois. Mun arvioitu peruskulutus on n. 1500kcal joten kun siihen iskee päivittäisen liikunnan päälle niin kyllähän sitä syödä saa ihan hyvin. Sykemittari on ollut kiva kaveri treeneissä, kun näkee melko tarkasti paljonko niitä kaloreja kuluu! Säbätreeneissä menee aina 650-900kcal, kuntosalilla vaihtelevasti 500-750 kcal. Olisi kyllä hirveästi hyötyä, kun jaksaisi laskea päivittäin kalorit mutta on se kyllä puuduttavaa hommaa..

Onneksi nyt suunnilleen tiedän, mikä määrä on hyvä. En todellakaan jaksa stressata mitään tarkkoja kalorimääriä ja makrojakaumia päivittäin, mutta toisaalta silloin tällöin on mukava niitäkin laskea ja nähdä mitä sitä suuhunsa pistää! Makrot mulla kyllä jakautu aika hyvin ainakin niinä kahtena päivänä kun laskeskelin; hiilarit ja proteiinit melko tasan sekä rasvoja vähän vähemmän. Mulla on aika perusperus ruokaa mitä syön, eli meiltä löytyy miltein aina kotoa parskaalia, kukkakaalia, vihreitä papuja, munia, riisiä, perunaa, porkkanaa, oliiviöljyä, banaania, avokadoa, maustamatonta jogurttia, kanaa/jauhelihaa/kalaa, omatekemää mysliä, pähkinöitä.. Melko simppeliä siis. 

Mulla on nyt hirveä ihmo vaan nostamaan punttia salille ja kasvattamaan massaa! Ohjelma vaihtuu ensi viikolla enemmän sitä tukevaksi ja mave, kyykky, penkki sekä leuanvedot tulee hyvin tutuiksi seuraavien viikkojen aikana; onhan niitä nytkin tehty, mutta nyt niitä ruetaan tekemään vähän enemmän. Muistan kyllä elävästi kun kaikki peruskyykyt vapaalla tangolla ja maastavedot tuntui ihan kaukaiselta ajatukselta ja halusin hitkutella vaan kaikkea muuta mutta en niitä.. :D Toki tulevassa ohjelmassa on mukana myös ns. "tukevia" liikkeitä, että ei nyt sentään ihan neljällä liikkellä vaan mennä.. Tästä on tulossa ihan oma postaus joten pysykää kuulolla! 

Tarkoituksena olisi koostaa postaus myös yhden päivän ruokailuista ihan konkreettista esimerkkiä, ja nimenomaan painottaen miten vähän gluteenittomuus itseasiassa vaikuttaa ruokailussa! Tämä oli lähinnä tällainen yleinen purkautuminen syömisen ihanuudesta ja myös siitä hankalasta puolesta. Kyllä ruoka on vaan hyvää ja vielä parempi jos sitä saa vetää navan täyteen, ahh. Aktiivisen iikkumisen parhaita puolia ♥

Twitterin käyttäjät, enemmän mun menoja ja ajatusmaailmaa löytyy twiittien muodossa joten täältä voi laittaa mun tilin seurantaan! :)

Flunssaa ja IBD-kontrollia

Olin tulossa tänne kertomaan, että olen tällä hetkellä ihan vuoteen omana, mutta onnekseni olo alkaakin olla jo parempaan suuntaan päin (puuta edelleen koputellen).. Tiistaina tuntui jo kurkkukipua ennen höntsäsählyjä, mutta koska sain valtavan energiapiikin niin päätin lähteä kuitenkin kokeilemaan pelaamista, koska se oli vika kerta tälle keväälle. Illalla olo jo vähän paheni ja seuraavana aamuna heräsin klo 6 järkyttävään kurkkukipuun..

Eilen mulla oli kuitenkin työhaastattelu (selvisin seuraavaan vaiheeseen, joten vielä riittää jännitettävää!) sekä opparin viimeinen haastattelu, joten ihan täysin en päässyt lepäilemään. Väänsin vielä juustokakun kaverin poikaystävän valmistujaisiin illalla, mutta se ei haitannut kyllä yhtään koska rakastan tehdä juustokakkuja! Ainut vaan, että alkoi tehdä itselläkin mieli syödä sitä.. :D Jospa nyt pääsiäisenä vielä kerkeisi tehdä itsellekin syötäväksi jonkunlaisen kakun.

Viime yö meni meillä molemmilla aivan valvoessa ja pyöriessä; olin kuulema kuorsannutkin niin kovaa (nenän tukkoisuuden takia) että mies oli siirtynyt sohvalle jossain vaiheessa nukkumaan. :D Hups.. Tänään on kokoajan ollut vain parempi ja parempi olo, joten toivottavasti selvisin nyt vähällä! Huomenna jos olo antaa periksi, niin otetaan suunnaksi pitkästä aikaa Sonkajärvi ja äitin herkut. :)

Herkuteltu on kyllä nyt muutenkin; tänäänkin tilattiin pizzaa kun ei ruokaa jaksa tehdä. Otin kyllä muutenkin jo pääsiäisen ajaksi asenteen, että nyt saa syödä vähän rennommin (ai vähän!? :D) ja levätä kunnolla. Nyt tietty on pakkokin levätä, kun ei näillä oloilla paljon salille mennä! Onnekseni tämä flunssa sattui kevyelle viikolle, niin ei tule omantunnontuskia treenaamattomuudesta. Mä kun revin hyvin herkästi stressit siitä, jos en pääse tekemään normaalisti salitreenejä.. Veikkaan, että ensi viikolla rauta nousee aika hyvin! En malta odottaa, että pääsee lisäilemään mm. maastavetoihin ja kyykkyihin painoja reilusti enemmän. :)

Welhojen pelit päättyi harmillisesti finaaliottelussa häviöihin, mutta onneksi pääsevät vielä yrittämään paikkaa salibandyliigassa! // Keskustaan lähdössä Power Rangers-repun kanssa #tyylilyyli // Salami-tomaatti-paahdettu sipuli NAM!

Sitten toinen merkittävä asia; mulla oli tiistaina kontrolli gastroenterologisella osastolla KYS:illä ja pääosin kaikki on siis hyvin, kuten olo ja oireettomuus kertoo. F-calbro arvo oli niukasti koholla (109) mutta kuitenkin hyvin maltillisesti siis. Tällä kertaa mä sain itse päättää miten jatketaan; otanko nyt jo lääkitystä vai katsotaanko myöhemmin. Vastasin hyvin professionaalisesti, että entä jos otetaan veri-/ulostekokeet muutaman kuukauden kuluttua ja jos arvo on edelleen noussut niin harkitaan lääkitystä? Tuliskohan musta hyvä lääkäri!? :D Tähän mun hoitava lääkäri siis suostui ja mietittiin, että ensimmäinen vaihtoehto mahdolliseen lääkitykseen olisi solunsalpaajat ja sitten vasta kokeiltaisiin uutta biologista. Nämä ovat kuitenkin vielä ihan alustavia suunnitelmia, nimenomaan jos sairaus aktivoituisi taas.

Sain myös toiveestani lähetteen ravitsemusterapeutille, jossa toivon että saisin vähän pohjaa tähän gluteenittomaan ruokavalioon; mitä tulisi ottaa huomioon, saankohan tarpeeksi kaikkia hivenaineita/vitamiineja ja millaisella mallilla mun nykyinen ruokavalio on? Lisäksi pääsen myös d-vitamiinin imeytymistestiin, joka olisi pitänyt mitata jo ajat sitten.

Ruokavaliolla siis jatketaan, vaikka toki lääkärini oli siitä edelleen hyvin neutraali. Hän ei lääkärinä voi sitä lääkehoidoksi määrätä, koska tutkimuksia ei ole tehty tarpeeksi. Ymmärrän sen täysin. Tässä asiassa pallo onkin potilailla, eli täytyy vain kokeilla olisiko jostain ruokavaliosta apua omiin oireisiin. Toki mun pitää myös niellä ylpeyteni jos oireita alkaa ilmetä ja ottaa tarpeeksi ajoissa yhteyttä lääkäriin, jos tuntuu että sairaus taas aktivoituu. Tällä hetkellä kaikki on kuitenkin rauhallista ja toivottavasti tulee olemaan myös jatkossa!

Pakko vielä hehkuttaa yhtä juttua mun verikokeista, nimittäin hemoglobiinia! Kun jättää viljat pois, niin sen kanssa tulee monesti ongelmia, sillä viljat sisältää paljon rautaa. Mulla on ollut siitä asti kun muistan aina alhainen hemoglobiini ja välillä myös ihan anemiaa (arvot pyöri 108-115 välillä) MUTTA nykyisin arvot on olleet viimeisissä ehkä 6 mittauksessa aina 130 tai yli!! Ei voi olla kuin tyytyväinen :)

Sitten vielä Kuopiossa huhtikuussa pyöriville vinkki; hyvä ystäväni pitää näyttelyä lasikoruistaan Taito Shopissa (Torinkulma-rakennus, eli sama missä on Yves Rocher, Clas Ohlson ym.) huhtikuussa! Vähän myöhässä tulee mun ilmoitus, sillä muotoilija itse oli paikalla eilen ja tänään, mutta koruihin saa käydä tutustumassa toki muinakin aikoina vapaasti! :) Täältä (click!) voi käydä lukemassa Minnan omia mietteitä korusarjastaan.

Osallistumalla kyselyyn autat Minnaa valtavasti opinnäytetyön teossa, mutta voit samalla myös voittaa itsellesi yhden koruista! Kannattaa siis käydä tutustumassa; tämä uunivalu-tekniikka on hyvin haastava ja melko vähän käytetty markkinoilla. Mun mielestä se nimenomaan on iso tekijä siihen, miksi nämä korut ovat niin uniikkeja ja myös jotenkin tosi ihanan näköisiä, nimenomaan tuon kolmiulotteisuuden vuoksi! 

Ihanaa pääsiäistä kaikille! ♥