sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Muutosten keskellä - tasapainoa hakemassa

Kuten edellisessä tekstissä kävikin jo ilmi, niin loppukesänä mun elämä mullistui kertaheitolla, kun astuin vakituiseen duuniin valmistumisen ja lyhyen työttömyysjakson jälkeen. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen olen sinäänsä ideaalissa tilanteessa, kun saan tehdä unelmaduunia maanantaista perjantaihin ja asettua elämään tavallista normaalia arkea. Muutoksia ei ole tapahtunut kylläkään pelkästään työrintamalla, sillä kaikenlaista pientä uutta on tapahtunut ja tulee tapahtumaan lähiaikoina! 
Neulamäen metsissä oli melko hienot maisemat :)

Vaihdoin jokunen aika sitten kuntosalia (tai oikeastaan mulla on kyllä vielä kortti myös Fitness24Sevenille) Kunnonsalille. Kyseinen sali kuuluu CMS-klubiin, joten Helsingin päässä työreissulla ollessa pääsen treenaamaan myös esimerkiksi Forever-kuntoklubeille - huisia! :) Kunnonsali on täysin päinvastainen konsepti tuohon edelliseen saliin verrattuna; täältä löytyy myös ryhmäliikuntaa, isommat pukuhuoneet, sauna, solarium sekä paljon erilaisia kuntosalilaitteita (mm. Crossfit-välineistöä, paljon erilaisia kehonhuoltovälineitä..). Ryhmäliikunta ei mulla ole se ykkösjuttu, mutta pakko myöntää, että esimerkiksi 30min keskivartalotreeni, spinning ja jooga on olleet tervetulleita viikko-ohjelmaan! Lisäksi kuntonyrkkeily-välineistä iso iso plussa - käytiin kaverin kanssa nyrkkeilemässä pari viikkoa sitten ja se oli kyllä yhtä mukavaa kun ennenkin! Tänään kävin myös mätkimässä yksin säkkiä, mutta valitettavasti sain taas ihme oireita rystysiin/kämmeniin - peukaloiden alapuolelle ilmestyi tummat, mustelmankaltaiset läiskät ja nivelet on tosi voimattoman oloiset; tämä kirjoittaminenkin sattuu :( Toivotaan, että en joudu nyrkkeilyä lopettamaan vuotoherkkyyden takia..

Treeneihin voisin sanoa löytäneeni nyt sen kuuluisan kultaisen keskitien - vaikka pientä hiomista kyllä viikko-ohjelmaan tulee vielä tehdä, jotta joka viikoon mahtuu sopivasti kuntosalia, aerobista, liikkuvuutta ja kehonhuoltoa. Välillä kyllä tuntuu, että vuorokaudesta loppuu tunnit kesken kun haluaisi tehdä sitä ja tätä; salia, joogaa, portaita, hiit-treenejä, kuntonyrkkeilyä, lenkkeilyä, keskivartalotreeniä, spinningiä... Mä tunnetusti olen kova stressaamaan, ja sen osaan kyllä liikunnan suunnittelussakin. Olen enemmän aamutreenaaja, mutta koska joka aamu ei ole mahdollisuutta mennä salille ennen töitä (eli n. 6.30) niin iltatreenit pitää sovittaa yleensä heti työpäivän jälkeen. Oon yleensä melkoisen väsynyt työpäivän jälkeen, mutta kunhan salilta lähtee niin on kummasti taas energiaa! Olen pitänyt pääni ja mennyt salille myös vähän väsyneenä - aika hyvin pystyy jo tunnistamaan mikä on oikeaa uupumusta ja mikä vain istumisesta aiheutunutta normaalia väsymystä.

Hups - mäkin hurahdin snapchattiin! No mut salilla en ota peilikuvia kyllä todellakaan usein..

Tasapainon löytämiseen on siis tarvittu oman kehon tunnustelua, treenien suunnitelmallisuutta ja välillä kevyempien treenien pitämistä/sopivasti lepopäiviä. Nyt esimerkiksi pääsin vähän tuulettamaan päätä ja lepäämään rankasta treeniviikosta perjantaina teatterin merkeissä sekä eilen ihan vain kotona olemalla. Ensi viikko taas on treenien puolesta hajanainen viikko, kun lähden työreisulle Helsinkiin tiistaina ja tulen torstai-iltana takaisin. Tarkoituksena onkin pitää nyt sellainen treeniviikko, että teen kaiken fiilispohjalla enkä nostele maximipainoja tai mene ollenkaan aamuisin salille, vaan nukun hyviä pitkiä yöunia ja teen enemmän kehonhuoltoa. Veikkaisin, että reilun viikon päästä sujuu treenit taas ihan eri intensiteetillä!

Aloitin myös laulutunnit pienryhmässä kansalaisopistolla - tämä kuuluu meidän hyvinvointilähettiläs-juttuihin, joten tulen siitä kirjoittamaan myöhemmin syksyllä/alkutavelta sitten Lupa innostua! -blogin puolelle, mutta varmasti jakelen fiiliksiä myös täällä. :)

Kesäfiilistelyä

Kaiken lisäksi löysin vihdoin syyn vasemman olkapään jatkuvaan kipuiluun treenin yhteydessä; kireät rintalihakset. Voin kertoa, että se hierontakäynti oli tuskaisin ikinä, sillä rintarankaa hieroessa se kipu säteili sormenpäihin saakka ja kiemurtelin pöydällä kuin ankerias... Hieroja totesikin, että "oli jo aikakin tulla hierotuttamaan nämä rintalihakset!". Olen sitä viimeiseen asti vältellyt, koska tiedän niiden olevan jumissa, mutta en kyllä arvannut että ne olkapääkipua aiheuttaisi - saatika että ne NOIN jumissa olisivat..

Mitäs vielä? Ainiin! Tukkaan on tulossa iso muutos vajaan viikon päästä - oon jo melko kyllästynyt tähän tasaseen polkkatukkaan (ylläri kun minusta kyse!), joten taas jotain vähän uutta leikkausta tulossa. Hiukset on onneksi kasvava luonnonvara - minä kun en ikinä suostu laittamaan mitään pidennyksiä, aina kun jokin muutos tulee niin se on lyhyempään suuntaan. :D

Kohta alkaa olla jo tämän neidin nukkumaanmenoaika (eläkeikä - täältä tullaan!) joten adiós amigos! :)

torstai 24. syyskuuta 2015

Laiska bloggaaja täällä hei!

..mutta välillähän saa ottaa vähän rennommin? Kirjoitusinspiraatiota ei paljon tänne ole jaettu, mutta onnekseni minulla ei olekaan mitään pakkoa kirjoittaa ;) 

Onpahan tässä kuukausien aikana tapahtunut yhtä sun toista, mutta niistä asioista suurin on varmaankin työpaikan saanti! Elokuun puolesta välistä on siis mennyt totutellessa uuteen työhön, uuteen rytmiin ja yritetty hoitaa siinä sivussa vielä normaalia arkea. Työpaikka oli kyllä oikea lottovoitto (vaikka sattuikin alkamaan juuri kun ne helteet saapui..) ja paljon onnellisempi en voisi enää olla! Työttömyys kävi jo melko raskaaksi, varsinkin henkisesti. Olen ehkä vähän sitä tyyppiä, että kun jokin asia ei onnistu heti niin sitten vaivun jonkinasteiseen "no ei tämä onnistu kuitenkaan ikinä" -tilaan.

Kesän aikana mm. tällainen otus kotiutui meidän porukoille :) Valloittava persoona!

Vaikka työn saanti tarkoittaakin sitä, että aamuisin ei ole aina rajattomasti aikaa käydä lenkillä tai salilla, syödä aamupalaa rauhassa tai nukkua pidempään niin en silti olisi halunnut jatkaa "lomailua". Minulle työ tarkoittaa sitä, että päivässä on jokin asia joka pitää minut rutiinissa ja rytmissä - joten tämä oli vaan tervetullutta! Tykkään myös toki työstäni; se on täysin koulutustani vastaavaa, monipuoliset työtehtävät, huiput työkaverit ja välillä pääsee myös matkustelemaan Helsingin päähän (tai oikeastaan ympäri Suomea). Ei siis valittamista :)

Tuntuu todella oudolta, että nyt on oikeasti työpaikka ja siellä sitten painetaan duunia 5 päivää viikossa. Tässä kun on opiskellut pitkään ja tottunut aina ajatukseen, että on kesätyö ja sitten koulua/duunia. Tuntuu olo niin kauhean vanhalta! Mistäs sitä tietää, jos joskus vielä koulun penkille palaan, mutta sen aika ei tosiaan ole nyt. Nyt kun on kerrankin työ, mitä oikeasti tykkään tehdä niin sitten kyllä opiskelut saa jäädä. Oon ehkä vähän vanhanaikainen, kun ajattelen että "kauhistus kun monet kaverit vielä opiskelee ja mä jo jäin työelämään!".

Hyvin sekava postaus tämän hetkisestä tilanteesta - tässä on tosiaan tapahtunut niin paljon kaikenlaista, että jos kaiken tähän kirjoittaisin niin siitä ei ottaisi kyllä mitään selvää. Yritän nyt kovasti taas herätä kesäkoomasta (voi kyllä - kesä ei ole mun energisintä aikaa) ja aktivoitua blogi-maailmassa kera uusien kujeiden. Voisi melkein sanoa, että tästä alkaa nyt taas ihan uusi sivu elämässä! Ja hyvä niin, varsinkin töiden osalta kun katsoo Suomen työttömyyslukuja sekä niiden järkyttävää kasvua..

Palaillaan (toivottavasti) pian ja toivottavasti kaikki lukijat eivät ole kaikonneet tauon aikana :)