Ja myöskin väsynyt sellainen. Ajattelin tulla kertomaan tännekin pienen selityksen kirjoitustauolle, joka tulee luultavasti jatkumaan vielä jonkin aikaa.
Viime aikoina moni asia, jotka olivat minulle hyvin tärkeitä asioita, ovat tuntuneet ylivoimaisilta. Asioita, joissa sain purkaa omaa luovuuttani ja intohimoani: musiikki ja kirjoittaminen. Sosiaalisen elämän hoitaminen on myös ollut viime aikoina hyvin työlästä, sillä kaikki ylimääräinen pahentaa tätä väsymystä entisestään.
Kaikki alkoi lokakuun lopulla, kun viikon verran kärsin oudoista pahoinvointi-kohtauksista, järkyttävästä turvotuksesta, heikotuksesta ja kovista vatsakivuista. Sitten alkoi kuuluissa se aika kuukaudesta, jolloin huokaisin myös helpotuksesta, että en olekaan ehkä ihan seonnut kärttyisä akka - hormonit ne siellä vain jylläävät. No, asiahan ei ollutkaan ihan niin yksinkertainen, kun näille naisten vaivoille ei löytynyt loppua vielä kahdenkaan viikon jälkeen - eikä kolmannen - eikä neljännen. Yhteensä sitä taisi kestää 4,5 viikkoa, joka oli kaikinpuolin melko rankkaa.
Vuoto oli runsasta, siis hyvin runsasta ja kaiken kukkuraksi päälle tuli liuta muitakin oireita, kuten väsymys (edelleen pahenevissa määrin), huimaus (muutaman kerran oli tajun lähtö lähellä), aivojen sumeus, järjetön palelu (kädet ja varpaat välillä niin jäässä, että liikuttaminen oli hankalaa), pakonomainen tarve haukkoa happea, hengästyminen pelkästä kävelystä, olematon hikoilu (ja ylipäätään aineenvaihdunnan hidastuminen), hiusten lähtö ynnämuuta mukavaa.
Tottakai ensimmäisenä tuli mieleen anemia, josta olen aiemminkin kärsinyt. Jos kuukauden vuotaa putkeen niin vähemmästäkin rauta-arvot tipahtavat anemian puolelle. Järkytys olikin kova, kun verikokeiden tulokset sain; hemoglobiini 136! Toisaalta olin ihan pirun iloinen, että hb pysyi tuollaisessakin rymistyksessä NOIN hyvänä - toisaalta tuntui, että ollaan taas lähtöpisteessa, kun syy ei ollutkaan anemia. (Tosin tähän lisäys, että rautavarastoarvoja ei mitattu, ja ajattelinkin niiden tutkimista vielä pyytää torstaina hoitajalla käydessä)
Nyt olen siis epätoivoisessa tilanteessa, kun en yhtään tiedä mistä tämä järkyttävä uupumus johtuu. Torstaina on tosiaan aika hoitajalle, jonka kanssa oli kylläkin tarkoitus vaan keskutella uudesta ehkäisymenetelmästä, mutta aion kyllä vaatia tarkempia tutkimuksia tämän suhteen. Mielessä on käynyt endometrioosin mahdollisuus sekä kilpirauhasongelmat. (Tottakai itse diagnisoimalla & googlettelemalla) Mutta mitään varmuuttahan ei taas ole mistään, ja jotenkin hirveä huoli omasta terveydestä, kun ei tiedä yhtään kuinka pitkään tätä pitää jaksaa!
Olen varautunut jo kuulemaan a) olevani masentunut b) olevani stressaantunut tai c) olevani ylikunnossa. No, en aio hyväksyä noista diagnooseista yhtäkään, koska tiedän kyllä omat rajani sekä sen, että tämä oireilu alkoi kuitenkin melko nopeasti ja liittyy selvästi naisten vaivoihin - tai sitten naisten vaivat liittyy tähän!
Oli miten oli, niin tauko tulee jatkumaan varmastikin vielä, sillä tällä hetkellä kaikki voimat vie ihan normaalin arjen pyörittäminen. Toivottavasti syy löytyy pian!
ps. Ihana nähdä, että tänne eksyy lukijoita vaikka tekstiä ei olekaan pitkään aikaan tullut! Ihan hurjaa ajatella, että tulette tänne aina uudestaan ja uudestaan :) Kiitos siitä!
ps. Ihana nähdä, että tänne eksyy lukijoita vaikka tekstiä ei olekaan pitkään aikaan tullut! Ihan hurjaa ajatella, että tulette tänne aina uudestaan ja uudestaan :) Kiitos siitä!
