Tänään oli vihdoin se päivä jota toisaalta odotti - toisaalta taas mielessä pyöri kaikki maailman ajatukset tulehtuneesta suolesta ja uusista lääkkeistä aina leikkaukseen asti. Eilen oli vuorossa tyhjennyspäivä eli toisin sanoen syömättä n. 37 tuntia, tyhjennyslitkun juomista ja kirkkaiden nesteiden tankkaamista. Tyhjennys meni muuten hyvin, mutta se oli melko raju. Yleensä ei vedä oloa noin heikoksi, varsinkin kun tankkasin nesteitä yli 5 litraa.
Tähystys oli myöskin vaikea - huusin kyllä suoraan sanottuna välillä aika kovaa tutkimuksen aikana ja kyyneleet meinasi kohota silmäkulmiin. Suoli oli kuulemma tuhannen mutkalla ja tietty myös hoikka vartalo vaikeuttaa tutkimusta huomattavasti. Mutta 20 minuutin (!!) jälkeen oli helpottunut olo kun tutkimus oli ohi. Siis tuo aikahan oli huomattavan lyhyt verrattuna normaaliin; yleensä siinä on mennyt 45-60 minuuttia.
Onnekseni kauhukuvat tulehduksista ja haavaumista olivat turhia; paksusuoli oli oikeastaan täydellisen näköinen ja ohutsuolen loppupuolella näkyi yksi pieni haavauma. Voittajafiilis! Kun viime kesän rajuista uupumusoireista kärsineenä jätin biologin lääkityksen kokeeksi pois, ja sain tilalle rajut vatsakouristelut niin toivo terveestä elämästä oli hyvin kaukaiselta näyttävä haave. Gluteenittoman ruokavalion kokeilu kuitenkin toi valon pilkahduksen elämään, kun oireet hävisivät muutamassa päivässä kokonaan. Puhumattakaan vielä siitä, että mukavina pikku "sivuvaikutuksina" vatsan turvotus hävisi ja yleinen energiataso nousi.
 |
| Luontaisesti gluteeniton ateria; reseptiä tulossa myöhemmin tästä padasta! |
Ihan suoraan sanottuna tähän ruokavalio-kokeiluun mut ajoi epätoivo. Oli vaan pakko tarttua johonkin oljenkorteen, että olis ees jokin toiveen ripe jäljellä. Aikaa ennen tätä ruokavaliota on vaikeaa sanoin kuvailla, koska en oikein osaa sitä toivottomuutta enää itsekään edes kuvitella. Tuli vaan semmoinen olo, että pakko kokeilla kaikkea mitä vaan voi, jos vaikka jostain löytyisi apu.
Ruokavalio sairauden hoitokeinona - olipa se sitten tulehduksellinen suolistosairaus tai reuma, on hyvin kiistelty aihe. Karrikoidusti voisi sanoa, että lääkärit eivät usko ruokavalion toimivan ja potilaat taas uskovat. Tästä asiasta on väitelty jo varmasti vuosia ja tullaan jatkossakin väittelemään. Itse sain lääkäreltä melko neutraalin vastaanoton kertoessani jättäneeni lääkkeen pois; reaktiot oli lähinnä luokkaa "Ok, jos se kerta toimii" ja "Hienoa jos olet kerta saanut ruokavaliolla sairauden hallintaan". Mitään suoranaisia "Jatka samaan malliin!" tai muutakaan kannustavaa ei sinäänsä tullut, mutta olen iloinen että tätä kokeilua ei myöskään tyrmätty heti alkuun. Annettiin mahdollisuus.
Nyt tähystyksen jälkeen toivon lääkäreiden ymmärtävän paremmin, että tämä on mulle tällä hetkellä se oikea ratkaisu. Ymmärrän toki, että lääkärit ei voi suoraan määrätä ihmisiä lääkitsemään itseään pelkällä ruokavaliolla, varsinkin jos tauti on hyvin aggressiivinen - onhan heilläkin kuitenkin jonkunlainen vastuu potilaastaan. Se myös täytyy ymmärtää, että vaikka nyt gluteeniton ruokavalio toimii mulla hyvin, niin se ei välttämättä jatku samanlaisena lopun elämää. Mutta siihenkin ajatukseen on tottunut - enhän mä voinut tietää biologisen lääkityksenkään aikana mitä seuraava päivä tuo tullessaan tai milloin sairaus päättääkin pahentua. Krooninen tauti on elinikäinen; siinä vain vuorotellaan remissio-vaiheen ja aktiivisen vaiheen välillä. Toki rauhallinen vaihe voi kestää myös vuosia, joillakin jopa lopun ikää!
Gluteenittomuuden myötä olen kiinnostunut kokoajan vain enemmän tankkaamaan tietoa ravinnosta ja karsinut ruokavaliosta myös muitakin elimistöä kuormittavia aineita. Näihin esimerkkeinä voisin mainita turhat lisäaineet, sokerin ja pahat rasvat. Totaalikieltäytyjä en ole, ja omasta mielestäni näin ei tarvitsekaan olla. Elämä ei kaadu siihen, jos käyt silloin tällöin kahvilassa nauttimassa kakkupalan tai tykkäät syödä irtokarkkeja leffan ääressä. Tärkeintä on pitää kokonaisuus kasassa, syödä mahdollisimman puhdasta ja tervettä ruokaa arkisin ja pitää kohtuudella niitä päiviä, jolloin syö vähän rennommin. Näistä asioista voisinkin kirjoittaa oman postauksen, jossa on vinkkejä parempaan syömiseen; lähinnä asioita joita olen itse kohdannut ja kokenut hyviksi ohjenuoriksi.
En voi luvata, että gluteeniton auttaisi kaikkia. En voi taata, että vehnän poisjättäminen toisi jollekin energisen olon. Mutta sen voin hyvillä mielin sanoa, että omaa kroppaa kannattaa kuunnella.
Turvottaako liian usein? Väsyttääkö lounaan jälkeen? Tuntuuko, että vatsassa on jatkuvasti liikaa ilmaa? Nukutko huonosti? Jos vastasit yhteenkin kyllä, niin suosittelen tarkistamaan mitä omalta lautaselta löytyy. Ne voi olla tosi pieniä muutoksia ruokavaliossa, jotka ratkaisee omassa hyvinvoinnissa. Itse olen ainakin herännyt viimeisen vuoden aikana siihen, miten hyvää perus kotiruoka voi olla!
Mitä minä olen saanut tältä ruokavaliolta? No pääasiassa sen terveen elämän, ainakin väliaikaisesti. Sairastellessa sitä vasta muistaa, miten onnellinen pitäisi olla jokaikisestä päivästä, kun saa elää normaalisti. Lisäksi mun kroppa voi paljon paremmin; rasvaa on lähtenyt ja jaksaminen on parempaa. Gluteeniton ruokavalio ei missään nimessä ole mikään laihdutus-dieetti tai vähähiilarinen, mutta sen lisäksi kun olen kiinnittänyt huomiota myös rasvoihin sekä sokerin määrään, niin tuloksena olen myös saanut karistettua senttejä vatsasta. Nykyisin myös jaksan vähemmillä yöunilla, nykyisin nukun yössä n. 8-9 tuntia, ennen se oli jatkuvasti 9-10 tuntia. En myöskään ole joutunut nukkumaan päikkäreitä kuin poikkeustapauksissa, kun esimerkiksi nukkumaanmeno on venynyt ja aamulla on ollut pakko herätä. Yleinen jaksaminen on siis kehittynyt huomattavasti!
En suosittele gluteenitonta ns. "normaaleille" ihmisille. Mutta suosittelen lämpimästi vähentämään valkoisten jauhojen määrää, karsimaan sokeria ruokavaliosta ja suosimaan hyviä rasvoja. Kaikkea kohtuudella -periaatteella. Ja suosittelen tutustumaan näihin kahteen artikkeliin:
Rapakuntoinen suolisto tuhoaa ihmisen
Harva ruoka sisältää luonnostaan gluteenia
Hyviä ajatuksia, pistäkää korvan taakse. Kuunnelkaa teidän kroppaa ja karsikaa/vähentäkää ruokavaliosta sellaisia aineita mistä se ei tykkää. Tulokset voi olla tosi yllättäviä! Toivottavasti tämä teksti herättää ajatuksia ja kommentoikaa/kysykää ihmeessä jos tulee mitään mieleen. :)
Ruokavalio sairauden hoitokeinona - olipa se sitten tulehduksellinen suolistosairaus tai reuma, on hyvin kiistelty aihe. Karrikoidusti voisi sanoa, että lääkärit eivät usko ruokavalion toimivan ja potilaat taas uskovat. Tästä asiasta on väitelty jo varmasti vuosia ja tullaan jatkossakin väittelemään. Itse sain lääkäreltä melko neutraalin vastaanoton kertoessani jättäneeni lääkkeen pois; reaktiot oli lähinnä luokkaa "Ok, jos se kerta toimii" ja "Hienoa jos olet kerta saanut ruokavaliolla sairauden hallintaan". Mitään suoranaisia "Jatka samaan malliin!" tai muutakaan kannustavaa ei sinäänsä tullut, mutta olen iloinen että tätä kokeilua ei myöskään tyrmätty heti alkuun. Annettiin mahdollisuus.
Nyt tähystyksen jälkeen toivon lääkäreiden ymmärtävän paremmin, että tämä on mulle tällä hetkellä se oikea ratkaisu. Ymmärrän toki, että lääkärit ei voi suoraan määrätä ihmisiä lääkitsemään itseään pelkällä ruokavaliolla, varsinkin jos tauti on hyvin aggressiivinen - onhan heilläkin kuitenkin jonkunlainen vastuu potilaastaan. Se myös täytyy ymmärtää, että vaikka nyt gluteeniton ruokavalio toimii mulla hyvin, niin se ei välttämättä jatku samanlaisena lopun elämää. Mutta siihenkin ajatukseen on tottunut - enhän mä voinut tietää biologisen lääkityksenkään aikana mitä seuraava päivä tuo tullessaan tai milloin sairaus päättääkin pahentua. Krooninen tauti on elinikäinen; siinä vain vuorotellaan remissio-vaiheen ja aktiivisen vaiheen välillä. Toki rauhallinen vaihe voi kestää myös vuosia, joillakin jopa lopun ikää!
 |
| Treenitkin luistaa paremmin, kun kroppa voi hyvin! |
Gluteenittomuuden myötä olen kiinnostunut kokoajan vain enemmän tankkaamaan tietoa ravinnosta ja karsinut ruokavaliosta myös muitakin elimistöä kuormittavia aineita. Näihin esimerkkeinä voisin mainita turhat lisäaineet, sokerin ja pahat rasvat. Totaalikieltäytyjä en ole, ja omasta mielestäni näin ei tarvitsekaan olla. Elämä ei kaadu siihen, jos käyt silloin tällöin kahvilassa nauttimassa kakkupalan tai tykkäät syödä irtokarkkeja leffan ääressä. Tärkeintä on pitää kokonaisuus kasassa, syödä mahdollisimman puhdasta ja tervettä ruokaa arkisin ja pitää kohtuudella niitä päiviä, jolloin syö vähän rennommin. Näistä asioista voisinkin kirjoittaa oman postauksen, jossa on vinkkejä parempaan syömiseen; lähinnä asioita joita olen itse kohdannut ja kokenut hyviksi ohjenuoriksi.
En voi luvata, että gluteeniton auttaisi kaikkia. En voi taata, että vehnän poisjättäminen toisi jollekin energisen olon. Mutta sen voin hyvillä mielin sanoa, että omaa kroppaa kannattaa kuunnella.
Turvottaako liian usein? Väsyttääkö lounaan jälkeen? Tuntuuko, että vatsassa on jatkuvasti liikaa ilmaa? Nukutko huonosti? Jos vastasit yhteenkin kyllä, niin suosittelen tarkistamaan mitä omalta lautaselta löytyy. Ne voi olla tosi pieniä muutoksia ruokavaliossa, jotka ratkaisee omassa hyvinvoinnissa. Itse olen ainakin herännyt viimeisen vuoden aikana siihen, miten hyvää perus kotiruoka voi olla!
 |
| Pulla päivässä... eikun. Mutta sallittakoon silloin tällöin! |
En suosittele gluteenitonta ns. "normaaleille" ihmisille. Mutta suosittelen lämpimästi vähentämään valkoisten jauhojen määrää, karsimaan sokeria ruokavaliosta ja suosimaan hyviä rasvoja. Kaikkea kohtuudella -periaatteella. Ja suosittelen tutustumaan näihin kahteen artikkeliin:
Rapakuntoinen suolisto tuhoaa ihmisen
Harva ruoka sisältää luonnostaan gluteenia
Hyviä ajatuksia, pistäkää korvan taakse. Kuunnelkaa teidän kroppaa ja karsikaa/vähentäkää ruokavaliosta sellaisia aineita mistä se ei tykkää. Tulokset voi olla tosi yllättäviä! Toivottavasti tämä teksti herättää ajatuksia ja kommentoikaa/kysykää ihmeessä jos tulee mitään mieleen. :)
2 kommenttia:
Upeeta, että olet päässyt sairaudessasi hyvään tasapainoon ja voinut jättää ainakin toistaiseksi lääkityksen taaksesi.
Itse sairastan CU:ta, n. 5v. ennen sitä sairastuin keliakiaan ja jouduin jo tuolloin jättämään gluteeniset tuotteet pois ruokavaliosta. Ohjeen mukaan kuitenkin söin, mutta esim. vehnätärkkelyshän on sallittu suomen keliakia ohjeissa. No, oletettavasti se oli ainakin yksi osasyy siihen että CU:hun sairastuin. Toki muitakin syitä oli, mm. monet antiboottikuurit jotka sotki koko suoliston, kova stressi tuohon aikaan, keinomakeutusaineet sekä ruoan lisäaineet, muitakin syitä varmaan oli, mutta nuo nyt ainakin omasta mielestäni oli ne pahimmat syylliset.
Sain diagnoosin ja lääkkeeksi ensin pahimpaan tulehduksen kortisonia ja ylläpitoon Asacolia. Suolisto alkoi parantua, mutta jostain syystä löysä vatsa ja väsymys sekä suoliston ajoittainen äksyily vaan jatkuivat. Akuuttivaiheita oli muutama kunnes netin kautta aloin tutkailla asioita tarkemmin (mm. asacolin sivuvaikutusluetteloa) ja nyt olen ollut todella tarkkana gluteenin kanssa, syön nykyisin vain luontaisesti gluteenittomia tuotteita, otan d-vitamiinia reilua annosta (150 mikroa / pvä / syyskuusta kesäkuuhun, joinain päivinä saattaa välistä jäädä) ja aika-ajoin syön maitohappobakteereita, "kuurina", pyrin myös syömään vain puhdasta ruokaa eli en syö eineksiä ja vain harvoin ravintolassa, kaikenlaisen tärkkelyksen määrää pyrin minimoimaan. Lisäksi pyrin pitämään sokerikuorman minimissään, leivonnaisia ja muita makeita syön vain juhlatilanteissa.
Nyt on kaksi vuotta siitä kun jätin ylläpito/asacolin pois ja olen pärjäillyt ilman lääkkeitä. Netistä löysin mm. Olli Sovijärven sivuille, joissa seikkaperäisesti selostetaan suoliston toimintaa, ja erityisesti viljojen (ja joillekin myös suomalaisen maidon) sopimattomuutta suolistolle.
Hyvää vointia ja aurinkoisia kevätpäivä sulle jatkossakin!
http://ollisintegrallife.com/2012/11/15/autoimmuunisairaudet-ja-patofysiologiset-mekanismit-hoito-ravinnolla-seka-stressinhallinnalla/
http://ollisintegrallife.com/2012/07/24/maitotuotteiden-laatuerot-seka-maidon-aiheuttamat-terveydelliset-ongelmat-analyysi-evolutionaarisesta-nakokulmasta/
Kiitoksia paljon kommentista anonyymi - pakko sanoa, että löytyy kyllä paljon yhtäläisyyksiä meidän sairauden kulusta!
Itsehän olen pienestä asti syönyt sokeria melko isoja määriä, vaikka sitä ei silloin tietenkään tajunnut. Ja myös sitä valkoista vehnää. Kärsin itse myös lukemattomista poskiontelon tulehduksista ja söin parhaillaan 3 antibiootti-kuuria peräkkäin. Varmasti se on myös ollut osasyynä tähän. Välillä kun niitä kuureja määrättiin ilman mitään tarkempia tutkimuksia..
Mulla on ollut lääkkeenä lukemattomat kerrat kortisonia, asacolia kokeiltiin mutta se ei sopinut, solunsalpaajia sekä viimeisimpänä biologinen lääke, joka ei sekään sopinut pidemmällä käytöllä ollenkaan.
Itse käytän myös d-vitamiinia isoina annoksina ja tarkkailen ruokavaliota kyllä aika samalla tavalla kuin sinäkin - tähän asti se on kyllä toiminut mainiosti. :)
Toivottavasti sairaus pysyy jatkossakin rauhallisena! Sinulle myös oikein hyvää vointia ja mukavaa kevään jatkoa :) Pitääkin tutustua noihin linkkeihin ihan ajan kanssa!
Lähetä kommentti