Proteiinia siellä ja proteiinia täällä. Sokeriton, stevialla makeutettu, kuiturikas, vähäkalorinen ja lisäaineeton. Kaikki varmaankin tuntevat proteiinilettujen reseptin ulkoa ja kaikennäköiset sokerin korvaavat makeuttajat on testattu läpi aina hunajasta intiaanisokeriin.
Voin heti alkuun sanoa olleeni pahassa sokerikoukussa vielä pari vuotta takaperin. Sitä on vaikea itse huomata, pakko myöntää. En voi sanoa, että se sokerin kittaaminen olis ollut mitään älytöntä, mutta kuitenkin jatkuvaa. Viikolla tuli syötyä miltein joka päivä joku herkku, oli se sitten yksi keksi tai suklaapatukka. Viikonloppuna sitten ehkä ostin irttareita, tai ainakin jäätelöä ja sitähän meni sitten se yks Ben & Jerry's purkki kokonaan.
Vuonna 2012 alettuani seurustella mulle alkoi pikkuhiljaa valottua, miten epäterveellisesti elän. Poikaystävä oli aika tarkka syönneistään ja kun päästiin ns. "kuhertelu"-vaiheen ohi niin hän alkoi laukoa totuuksia mulle rankalla kädellä - mutta se oli se minkä tarvitsin että tajuan miten pahassa koukussa olen. Kiitos siis siitä!
Ensimmäinen vaihe oli, että yritin olla tottakai ilman herkkuja. Se oli haastavaa, mutta koska korvasin kaikki herkut hedelmillä niin se ei tuntunut ihan hirveältä. Todellisuudessahan en siis päässyt vielä tässä vaiheessa irti sokerikoukusta, koska sain sitä aivan liikaa hedelmistä - kyllä, niitäkin voi syödä liikaa. Vaikein vaihe oli, kun jätin hedelmätkin aivan minimiin, ja pidin vain yksinkertaisesti kiinni herkkulakosta niin pitkään kun oli tarvis. En muista tarkalleen kauanko siinä meni, mutta varmaan muutamia viikkoja.
Nykyisin herkuttelu merkitsee mulle ihan eri asioita. Ennen se oli sitä, että ostin jätskiä ja karkkia ja vedin ihan överit sen suhteen, sitten kärsin huonosta omastatunnosta ja olosta. Tai koulun kahvilassa tuli ostettua suklaapatukka kahvin kaveriks, ihan huvikseen vaan. Nykyisin pidän huolta siitä, että syön pääsääntöisesti arkena terveellisesti ja kartan herkkuja, sekä valmistan niistä terveellisempiä versioita. Jäätelökoneen saavuttua se on ollut kovassa käytössä ja myös smoothiet korvaa aika hyvin makeannälkää.
Ehkä 1-2 kertaa kuussa tulee sitten herkuteltua enemmän, esimerkiksi eilen olin suunnittelemassa vaalikampanjaa ja siinä sivussa tuli juotua pari lasia viiniä sekä syötyä suklaata - sitä menikin sitten semmoinen puoli levyä, mutta koska tiedän että en ole pitkään aikaan koskenut alkoholiin (viimeksi uutena vuotena lukuunottamatta paria saunajuomaa) saatika herkkuihin niin pystyn hyvällä omallatunnolla syömään ja nimenomaan nauttimaan niistä.
Sekin on aika iso ero entistä ja nykyistä verratessa, että miten niistä herkuista nauttii. Mätätkö sen 200g karkkia yhteen putkeen leffan ääressä, vai syötkö muutamia paloja hyvää suklaata ja oikeasti maistat miltä se maistuu. En tiedä saatteko kiinni tästä, mutta se että oikeasti maistelee ja syö rauhassa sekä nauttii siitä, on ihan erilaista kuin pelkkä mättäminen.
Monesti myös viikonlopun herkuttelu saattaa koostua ihan hyvistä herkuista; viime viikolla tein iltapalaksi suklaamoussea (ylläolevassa kuvassa), joka koostui avokadosta, banaanista, proteiinijauheesta ja raakakaakaojauheesta... Ihan törkeen hyvää! Tietty avokado nostaa rasvat aika ylös ja aika tuhdisti tässä on kaloreitakin mutta silloin tällöin syötynä ei niistä välitetä. Resepti löytyy täältä ja suosittelen todella käyttämään tuohon raakakaakaojauhetta - tungen sitä itse joka paikkaan koska se antaa tosi täyteläisen suklaan maun. Eilen taas kokeilin The Good Morning Kaisan proteiinimutakakkua mutta DAMN paistoin sen yli vaikka yritin olla kuinka varovainen! Toimi ihan hyvin kokonaan paistettuna mutta ens kerralla kyllä yritän päästä tuohon mutaiseen versioon. :D Oli aika tuhtia tavaraa!
Sitten on asia erikseen nämä kaikennäköiset kaupan patukat ja muut systeemit. Mulla on niissä sääntö, että esim. proteiinipatukkoja ostan vaan "hätätilanteessa", esim. turnauspäiville ostin pari patukkaa mukaan pähkinöiden, banaanien ja smoothien kaveriksi, koska ei ollut mahdollista ottaa mukaan mitään kylmässä säilytettävää. Tämmösissä tilanteissa ne toimii hyvin, mutta muuten en niitä käytä koska ensinnäkin a) Suurin osa sisältää yllättävän paljon sokeria ja b) Jos sokeria on vähän, niin se on sitten korvattu lisä- ja makeutusaineilla. Kyllähän ne tuotesisällöt kuulostaa aina hiukkasen oudoilta tavallisen tallaajan korvaan: hydrolysoitu kollageeni, stabilointiaine [sorbitaanitristearaatti], inverttisokeri, muunneltu tärkkelys jne.
Ihmisiä on niin monenlaisia; joillakin toimii ehdoton nollatoleranssi makean suhteen ja joillakin taas silloin tällöin nautittu herkku ei pilaa mitään. Sehän onkin avainkysymys, että kuinka usein syö, sillä helposti keksipaketin ostettua se tapa jää päälle ja huomaatkin syöneesi niitä viikon aikana joka päivä kahvin kanssa. Itselläni on toiminut tämä, että kun sitten annan luvan itselleni herkutteluun niin silloin saa myös syödä, kunhan ei vedä övereitä. Nykyisin mulle aiheuttaa todella huonon olon jo melko pienikin määrä makeaa, koska keho ei ole tottunut siihen. Esimerkiksi vatsa turpoaa, tulee semmoinen "ähky" olo vaikka en täynnä olisikaan ja yksinkertaisesti ihan oksettava olo - tämä on nyt toiminut melko hyvänä kannustimena herkuttelun suhteen. :)
Suosittelen lämpimästi vieroittumaan sokerista, sillä sen jälkeen houkutukset ei tunnu enää houkutuksilta ja voi aidosti nauttia siitä ihanasta kakkupalasta ja maistaa sen ihan eri tavalla kuin ennen. Oikeasti! Sitä ei usko ennenkuin kokeilee.
Vuonna 2012 alettuani seurustella mulle alkoi pikkuhiljaa valottua, miten epäterveellisesti elän. Poikaystävä oli aika tarkka syönneistään ja kun päästiin ns. "kuhertelu"-vaiheen ohi niin hän alkoi laukoa totuuksia mulle rankalla kädellä - mutta se oli se minkä tarvitsin että tajuan miten pahassa koukussa olen. Kiitos siis siitä!
 |
| Hieman terveellisempi versio kauralastuista: sokerin tilalla intiaanisokeria ja rasvana käytetty macadamia-öljyä |
Ensimmäinen vaihe oli, että yritin olla tottakai ilman herkkuja. Se oli haastavaa, mutta koska korvasin kaikki herkut hedelmillä niin se ei tuntunut ihan hirveältä. Todellisuudessahan en siis päässyt vielä tässä vaiheessa irti sokerikoukusta, koska sain sitä aivan liikaa hedelmistä - kyllä, niitäkin voi syödä liikaa. Vaikein vaihe oli, kun jätin hedelmätkin aivan minimiin, ja pidin vain yksinkertaisesti kiinni herkkulakosta niin pitkään kun oli tarvis. En muista tarkalleen kauanko siinä meni, mutta varmaan muutamia viikkoja.
Nykyisin herkuttelu merkitsee mulle ihan eri asioita. Ennen se oli sitä, että ostin jätskiä ja karkkia ja vedin ihan överit sen suhteen, sitten kärsin huonosta omastatunnosta ja olosta. Tai koulun kahvilassa tuli ostettua suklaapatukka kahvin kaveriks, ihan huvikseen vaan. Nykyisin pidän huolta siitä, että syön pääsääntöisesti arkena terveellisesti ja kartan herkkuja, sekä valmistan niistä terveellisempiä versioita. Jäätelökoneen saavuttua se on ollut kovassa käytössä ja myös smoothiet korvaa aika hyvin makeannälkää.
Ehkä 1-2 kertaa kuussa tulee sitten herkuteltua enemmän, esimerkiksi eilen olin suunnittelemassa vaalikampanjaa ja siinä sivussa tuli juotua pari lasia viiniä sekä syötyä suklaata - sitä menikin sitten semmoinen puoli levyä, mutta koska tiedän että en ole pitkään aikaan koskenut alkoholiin (viimeksi uutena vuotena lukuunottamatta paria saunajuomaa) saatika herkkuihin niin pystyn hyvällä omallatunnolla syömään ja nimenomaan nauttimaan niistä.
 |
| Suklaamousse - päällä raakakaakaonibsejä |
Sekin on aika iso ero entistä ja nykyistä verratessa, että miten niistä herkuista nauttii. Mätätkö sen 200g karkkia yhteen putkeen leffan ääressä, vai syötkö muutamia paloja hyvää suklaata ja oikeasti maistat miltä se maistuu. En tiedä saatteko kiinni tästä, mutta se että oikeasti maistelee ja syö rauhassa sekä nauttii siitä, on ihan erilaista kuin pelkkä mättäminen.
Monesti myös viikonlopun herkuttelu saattaa koostua ihan hyvistä herkuista; viime viikolla tein iltapalaksi suklaamoussea (ylläolevassa kuvassa), joka koostui avokadosta, banaanista, proteiinijauheesta ja raakakaakaojauheesta... Ihan törkeen hyvää! Tietty avokado nostaa rasvat aika ylös ja aika tuhdisti tässä on kaloreitakin mutta silloin tällöin syötynä ei niistä välitetä. Resepti löytyy täältä ja suosittelen todella käyttämään tuohon raakakaakaojauhetta - tungen sitä itse joka paikkaan koska se antaa tosi täyteläisen suklaan maun. Eilen taas kokeilin The Good Morning Kaisan proteiinimutakakkua mutta DAMN paistoin sen yli vaikka yritin olla kuinka varovainen! Toimi ihan hyvin kokonaan paistettuna mutta ens kerralla kyllä yritän päästä tuohon mutaiseen versioon. :D Oli aika tuhtia tavaraa!
Sitten on asia erikseen nämä kaikennäköiset kaupan patukat ja muut systeemit. Mulla on niissä sääntö, että esim. proteiinipatukkoja ostan vaan "hätätilanteessa", esim. turnauspäiville ostin pari patukkaa mukaan pähkinöiden, banaanien ja smoothien kaveriksi, koska ei ollut mahdollista ottaa mukaan mitään kylmässä säilytettävää. Tämmösissä tilanteissa ne toimii hyvin, mutta muuten en niitä käytä koska ensinnäkin a) Suurin osa sisältää yllättävän paljon sokeria ja b) Jos sokeria on vähän, niin se on sitten korvattu lisä- ja makeutusaineilla. Kyllähän ne tuotesisällöt kuulostaa aina hiukkasen oudoilta tavallisen tallaajan korvaan: hydrolysoitu kollageeni, stabilointiaine [sorbitaanitristearaatti], inverttisokeri, muunneltu tärkkelys jne.
Ihmisiä on niin monenlaisia; joillakin toimii ehdoton nollatoleranssi makean suhteen ja joillakin taas silloin tällöin nautittu herkku ei pilaa mitään. Sehän onkin avainkysymys, että kuinka usein syö, sillä helposti keksipaketin ostettua se tapa jää päälle ja huomaatkin syöneesi niitä viikon aikana joka päivä kahvin kanssa. Itselläni on toiminut tämä, että kun sitten annan luvan itselleni herkutteluun niin silloin saa myös syödä, kunhan ei vedä övereitä. Nykyisin mulle aiheuttaa todella huonon olon jo melko pienikin määrä makeaa, koska keho ei ole tottunut siihen. Esimerkiksi vatsa turpoaa, tulee semmoinen "ähky" olo vaikka en täynnä olisikaan ja yksinkertaisesti ihan oksettava olo - tämä on nyt toiminut melko hyvänä kannustimena herkuttelun suhteen. :)
Suosittelen lämpimästi vieroittumaan sokerista, sillä sen jälkeen houkutukset ei tunnu enää houkutuksilta ja voi aidosti nauttia siitä ihanasta kakkupalasta ja maistaa sen ihan eri tavalla kuin ennen. Oikeasti! Sitä ei usko ennenkuin kokeilee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti