Fiiliksiä Crossfitistä

Nyt kun Crossfitin alkeiskurssi on taputeltu ja siitä päästykin jo vähän toipumaan niin ajattelin kirjoitella tänne fiiliksiä ja ajatuksia kyseisestä lajista sekä jatkosuunnitelmista!

Oma kiinnostus Crossfitiin heräsi yllätysyllätys median kautta, kun sen ihanuutta ja tehokkuutta hehkutettiin niin lehdissä, blogeissa kuin muussakin sosiaalisessa mediassa. Kukapa nyt ei haluaisin sellaista vartaloa kuin lajin parissa pitkään viihtyneillä on!? 

Kuva: weheartit.com

Jo ensimmäinen tunti antoi melko hyvän kuvan treenien rankkuudesta. Samalla huomasin että ei minulla sittenkään ole niin hyvä kunto; vaikka salibandya tuli pelailtua 2-3 kertaa viikossa ja päälle vielä lenkkeilyä sekä kuntosalia. Mutta se Crossfitissä onkin parasta, sillä pohjakunnolla ei ole väliä - kaikki treenit on yhtä raskaita kaikille skaalauksen avulla. Esimerkkinä punnerruksia voi tehdä monella eri tavalla; "puhtaina" miesten toistoina, polvet lattiassa, laatikon kanssa tai jopa seinää vasten. 

Lyhyesti selitettynä Crossfitissä on kyse kymmenestä fyysisestä ominaisuudesta, joita kehitetään tasaisesti ja ne ovat: 

Hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyys, kestävyys, voima, liikkuvuus, teho, nopeus, koordinaatio, ketteryys, tasapaino ja tarkkuus. 

Enemmän Crossfitistä voi lukea esimerkiksi Crossfit Kuopion nettisivuilta josta löytyykin paljon tietoa niin yleisesti lajista kuin harrastuksen aloittamisesta!

Ennen alkeiskurssia olin täysin koukuttunut salibandyyn ja olin jo aivan varma, että se on laji jossa haluan kehittyä hyväksi ja harrastaa sitä ihan tosissaan. Nyt taas olen kääntynyt uhkaavasti Crossfitin puoleen, vaikka mitään kilpailu-aikomuksia ei ole mielessäkään (toisaalta mistäs sitä ikinä tietää). Nimenomaan monipuolisuus, yhteisöllisyys ja se, että joku tekee sinulle treenit valmiiksi houkuttaa.

 

WOD:it tehdään nimenomaan tarkasti harkiten, jotta harjoittelu olisi turvallista, monipuolista sekä kehittävää. Sykli on yleensä 4 viikkoa, joista viimeinen on ns. kevyempi viikko, jolloin pyritään palautumaan kolmen viikon kovista treeneistä. 

Itselleni tulee treeneissä ainakin semmoinen fiilis, kuin olisi oma personal trainer, mutta ei kuitenkaan ihan! Liikkeitä tehdessä nimittäin saa todellakin paljon neuvoja ja vinkkejä joka on mielestäni erittäin hyvä jotta vältyttäisiin väärän tekniikan aiheuttamilta vammoilta. 

Treenit koostuvat pitkälti lämmittelystä/alkuverryttelystä, voimaharjoittelu (ja/tai tekniikka), metcon-osiosta sekä loppuverryttelystä. Tuo metcon eli kuntoharjoitus on juurikin se osio missä itku on meinannut tulla monesti ja pari kertaa tullutkin. :D Sehän on vain lyhyt n. 10 minuutin harjoitus mutta voi pojat...

Tarkoituksena on nyt siis jatkaa Crossfitiä tammikuussa, tavoitteena 3 x viikkoon. Ohjelmointi kuitenkin menee niin että tuo 3 kertaa on vähimmäismäärä mikä viikossa pitäisi treeneissä käydä. Lisäksi pyrin pääsemään mahdollisimman monelle tekniikka-tunnille, sillä niissä on vielä paaaljon opittavaa.. Kokeiltiin me esimerkiksi Snatch-liikettä (tempaus) jo keppien kanssa, mutta voi hitto se oli hankalaa! Siis kuvitelkaa, pelkän kepin kanssa. :D Kokeiltiin yksittäin myös valakyykkyjä, joka on siis tuo loppuasento; tanko pään yläpuolella ja hieman takana. Siinäkin painopisteen hakeminen oikeaan kohtaan oli hirmu hankalaa..

Tavoitteet? No, tuossahan nuo tulikin yläpuolella hyvin, eli päästä treeneihin... :D No ei vais, oon mä miettinyt jo joitakin ja yks on ainakin että haluan vetää yhden leaun. Sen jälkeen kun se menee niin voi ehkä rueta jo kaukaisuudessa haaveilemaan yhdestä muscle up:ista! Haluan myös oppia tekemään tempauksen, rinnallevedon, etukyykyn, valakyykyn, double-underit.. Hirveästi on opittavaa! Mutta paljon myös aikaa.

Tämä nyt oli vähän pintapuolinen raapustus fiiliksistä, mutta toisaalta kukaan haluaa lukea romaania mun tavoitteista ja avautumisista. :D Suosittelen kyllä Crossfitiä kaikille, jotka haluaa kehittyä monipuolisesti jokaisella osa-alueella. Treeneissä todella saa haastaa itseään olipa pohjakunto mikä tahansa!