Asioilla on tapana järjestyä

Nyt tuntuu oikeasti siltä että pikkuhiljaa elämä rullaa hyvin suurimmaksi osaksi. Terveyskin näyttäisi pikkuhiljaa palaavan, vaikka en koe kyllä vieläkään olevani ihan yhtä energinen kuin keväällä, mutta sanotaanko että iiso harppaus on edistytty kesästä. Lokakuun aikana pyrin pitämään vähän erilaista ruokavaliota, eli testaamaan osan maitotuotteiden ja viljojen poisjättöä. Toki myös herkut ovat pannassa ja yritän sokerihiirenä myös karsia hedelmien napostelua. Maitotuotteista jätän ruokavalioon maustamattoman AB-jogurtin sekä maustamattoman viilin - ne kuulema sopivat herkälle vatsalle. Tiedän, että maidon poisjättäminen on  haastavaa koska olen sitä tottunut juomaan päivittäin muutaman lasillisen. Kalkin ja D-vitamiinin saanti on turvattu vahvoilla Kalcipos-D tableteilla, joita muutenkin olen syönyt päivittäin jo monen vuoden ajan.

Enemmän siis kasviksia, lihaa ja munia. Kauran jätän myöskin ruokavalioon, sillä se on gluteeniton vilja - mutta pyrin syömään vain puhdasta kauraa. En pistä itseäni liian lujille tämän suhteen, ja pyrin pitämään viikossa yhden "vapaapäivän" jolloin voin juoda maitoa (luomu) tai vaikka syödä yhden leivän. Pyrkimyksenä on löytää niitä ruoka-aineita, jotka ei sovi omalle vatsalle - ja myös tasapaino koko ruokavalion suhteen.

Perjantai-illan asua // Omenahilloa viimein purkitettu! // Vähän simppelimmät geelikynnet tällä kertaa

Ja jotain muutakin uutta on luvassa, nimittäin ilmoittauduin hetken mielijohteesta (okeiokei, oon kyllä miettinyt tätä jo hiljaa mielessäni vuoden päivät) Crossfitin on-ramp kurssille, eli siis alkeiskurssille. En malta odottaa että pääsee tekemään kunnon rääkkiä ja ennenkaikkea opettelemaan perusliikkeiden tekniikkaa! Oon myös kuullut, että Crossfit-saleilla ois hyvä ryhmämeininki, joten sitä myös odotan innolla. :) Kurssi alkaa marraskuussa, joten vielä on onneksi hyvin aikaa henkiseen valmistautumiseen.. 

Opinnäytetyön aihe on nyt käyty esittelemässä, ja kieltämättä se meni aika rennosti ja hyvin! En kerennyt paljon panikoida ennen esitystä (jota yleensä siis teen) joten kun en ollut liikaa valmistautunut niin esityskin meni mukavan rennosti. Kävin siis esittämässä sen juuri ennen Kauppakadun Improbaturia, joten olin melkoisen näköinen pinkissä tukassa ja haalareissa.. :D Rehellisesti sanottuna olin myös esim. kaulasta ihan pinkki, joten vähän sai läppää heittää tästä sokaisevasta asukokonaisuudesta luokan edessä että ihmiset ei luule mun kuljeksivan joka päivä tän näkösenä! Pakko mainita tähän väliin että suoritin improbaturin tällä kertaa ihan vesiselvänä. :) Hauskaa oli jokatapauksessa!

No words :D Mutta ai että rakastuin pinkkiin tukkaan!!

Tavoitteena minulla on siis saada vitonen, ei enempää tai vähempää. Koska se on ainut numero, mitä yliopistoon hakiessa tuijotetaan. Iso järkäle tipahti harteilta kun myös tajusin, että ei minun ole pakko puurtaa sitä valmiiksi niin että saisin paperit ulos jouluna - silloin nimittäin ensimmäinen versio pitäisi olla palautettuna opettajalle jo lokakuun lopussa. Väännän siis opparia niin kauan kunnes saan siitä vitosen, tavoitteena valmistua viimeistään tammikuussa. 

Mielensäpahoittaja-leffan eväät, oli kyllä tooosi hyvää salaattia! // Drinksuja.. // Ja vähän lisää drinksuja.. // Vähän nuutunut naama

Tällähetkellä siis työnhaku päällä, ja yhden  unelmatyöpaikan löysinkin joka kestäisi sopivasti ensi kesä-/heinäkuuhun ja olisi ihan oman alan ja suuntautumisen töitä. Kovalla jännityksellä odotan hakuajan loppumista ja yhteydenottoa sieltä suunnalta - pettymys tulee olemaan suuri jos en pääse, mutta ei se auta kuin etsiä tässä myös muita paikkoja samalla. Tiedättekö sen tunteen, kun yksi työpaikka natsaa täydellisesti ja sitten tuntuu muita selatessa että mikään ei ole enää sopiva? :D Mulla on just nyt se tunne. Tuntuu, että en haluaisi hakea muita paikkoja mutta pakkohan se on. 

Mukavia viileneviä ja pimeneviä syysiltoja! Nyt voikin jo hyvillä mielin kaivella kynttilät kaapin peränurkista esille :)