Jospa täällä nyt jaksaisin aktivoitua pidemmäksikin aikaa - luvassa taas pieni valitusvirsi ja tietoa tämän hetkisestä tilanteesta. :)
Viime syksynä alkanut väsymys ei ole kadonnut mihinkään ja on vain pahentunut tässä loppukesän/alkusyksyn aikana. Yöt nukun mielestäni hyvin, mutta aamuisin olo on välillä murjottu - lisäksi aamuisin on alkanut ilmentyä selän jäykkyyttä sekä särkyä johon helposti myös herään. Myös sormien & ranteiden nivelet ovat alkaneet tuntua voimattomilta jo kevyttä puristusta tehdessä, esimerkiksi vaikka kynällä kirjoittaessa.
Näistä vaivoista soitinkin gastron polille ja sain ajan lokakuun alkuun KYS:iltä. Luojan kiitos, että vihdoin pääsen parin vuoden tauon jälkeen näkemään lääkäriä ihan kasvotusten - oireiden kuvailu ja vuorovaikutus lääkärin kanssa on huomattavasti helpompaa ihan livenä. Pohdittiin jo Pentasa-lääkityksen vaihtoa niveloireita tukevaan sulfasalatsiiniin. Lisäksi pohditaan, onko tarvetta käydä erikseen reuma-lääkärillä, vai onko oireet vain suolistosairaudesta johtuvaa (hyvin yleistä) sivuoireilua.
Olo on kuin 80-vuotiaalla ja asiaa ei helpota se, että ostettiin rintamamiestalo toukokuussa. Rakastan puuhailla pihalla ja sisällä - pienet pintaremontit ovat olleet myös mukavaa ajanvietettä. Mutta jos jatkuva väsymys painaa suorituskykyä alas, alkaa pienetkin hommat tuntua jättimäisiltä vuorilta.
Mieliala on painunut melko alas viimeaikoina, johtuen toki tästä jatkuvasta väsymystaistelusta ja suorityskyvyn laskusta. Moni suolistosairas tietää varmastikin sen tunteen, kun kasvojen edessä on jatkuvasti harmaa harso ja koko elämä tuntuu toissijaiselta - koska ei vaan jaksa kunnolla edes ajatella. Näissä tilanteissa ajattelen aina, että asiat voisi olla pahemminkin.
Päivä kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti