Myönnetään, osaan olla ajottain melkoinen stressierkki. Osaan myös toisaalta olla hyvin järjestelmällinen ja jämpti - ajoittain ehkä sekin menee yli. Nyt kun olen säännöllisessä kokoaikatyössä, niin arkeen on tullut tietyt rutiinit ja tottakai myös vapaa-aikaa on vähemmän. Listasinkin (haa, listat! yks mun lempparijuttuja..) tähän nyt omia keinoja hallita stressiä ja ylipäätään omaa arkea ja elämää.
Kalenteri on kyllä ehdottomasti yksi mun tärkeimmistä esineistä, ja nimenomaan perinteinen paperikalenteri. Merkkaan kalenteriin yleensä aivan kaikki pienimmätkin menot, ja monesti suunnittelen myös viikottaiset liikunnat ainakin suurimmaksi osin omille päivilleen. Muutoksia tulee, mutta monesti listaan myös vaihtoehtoja epävarmoille päiville. On myös päiviä, jolloin menen täysin fiiliksen mukaan, enkä tuijottele kalenteria joten ehkä en ole (toivottavasti) ihan kontrollifriikki!
Ahh, mun lemppariasia! Näitä löytyy puhelimen muistiosta, kalenterista, työpöydän muistilapuista, muistikirjasta.. Yks isoimmista asioista mun stressin hallinnassa. Mikään ei ole parempaa, kun raakata listasta yli jo tehtyjä asioita ja huomata kuinka lista lyhenee lyhenemistään (ennenkuin sinne tulee raapustettua taas sata uutta asiaa..). Vihaan myös kaupassa käyntiä ilman listaa - se tuntuu iha ajan hukkaamiselta!
Tää on semmonen asia, johon oon herännyt vasta hiljattain töiden alkamisen jälkeen. Vapaa-aikaa on rajallisesti ja parisuhdettakin pitäisi pitää jotenkin yllä. Välillä, ja aika useastikin tulee kuitenkin hetkiä, että haluaisi tehdä just niitä omia juttuja ja olla ihan vaan yksinään kotona. Mä todellakin tartten niitä hetkiä! Työttömänä niitä hetkiä riitti vähän liikaakiin ja kaipasin sosiaalista elämää, mutta nyt kun tuijottaa työkavereiden naamoja 8 tuntia (kivoja ootte silti!) ja sitten käy harrastuksissa ja juoksee siellä sun täällä, niin niitä hiljaisia hetkiä todella kaipaa. Saa laittaa pyörimään jonkun ihan hömppäsarjan ja katella sitä kaikessa rauhassa, ilman kiirettä mihinkään.
Nää on mulle kanssa henkireikä - laitan joka ikinen arki-ilta kaikki aamulla tarvittavat jutut valmiiksi: vaatteet, eväät, lääkkeet ja kahvi nappia vaille valmiiksi keittimeen.. Myöskin ruoat pyrin aina valmistamaan niin, että ne on mahdollisimman valmiita syötäväks. Ja ruokaa tehdään meillä aina paljon kerralla - mitään 400g jauhelihapakkausta ei todellakaan aleta valmistaa, yleensä kerrallaan lihaa menee 800-1200g. Jokin aika sitten tein 3 litran kattilan täyteen kanakastiketta ja kalkkunanakki-keittoa 10 litran kattilalla :D (Tosin ei se ihan täynnä ollut..)
No tää on varmaankin ihan sanomatta selvää aika monelle - ja tähän voisi listata myös muutenkin terveelliset elämäntavat (lepo & ravinto) koska ne on tottakai tärkeässä osassa oman jaksamisen kanssa. Mulle mieleisintä liikuntaa on tällä hetkellä kuntosali (se aina vaihtelevalla motivaatiolla, mutta en kyllä pärjäis ilman!), spinning (ihan tajuttoman simppeli ja hauska tapa kohottaa kuntoa), kuntonyrkkeily (siinä voi samalla päästää vähän aggresioita pihalle..) ja JOOGA! Voi kyllä - tästä salihirmusta on paljastunut myös jokin meditaatiomimmi. Vielä jokin aika sitten en voinut sietää joogaa; ärsyttävää hengityksen miettimistä ja järjettömän tylsää meditoimista ihan kaikessa hiljaisuudessa.. Mutta, menin testaamaan yin-jooga tunnin, jossa asanoissa (liekö sanasto hallussa?) pysytään useita minuutteja, eli minulle tuttavallisemmin venytellään PIIIITKÄÄN! Siitäkös tämä kankea kroppa tykkää :)
Edelleenkin mulla on suuria vaikeuksia rauhoittua jooga-tunneillä, sillä mun ajatukset harhailee aina milloin mihinkin; "hmmm, mitäs sitä söis iltapalaks? mikäs se yks työjuttu olikaan.." No, pääasia kai, että niissä asennoissa ainakin maltan pysyä tarpeeksi pitkään!? Suosittelen kokeilemaan! Tarkoituksena olisi vielä tutustua body balance-tunteihin sekä voima-joogaan. :)
Tääkin on aika sanomatta selvä, ja mulle musiikki kuuluu elämään monella tavalla; tykkään soittaa pianoa kotona, käyn tällä hetkellä kansalaisopiston laulutunneilla ja musiikin kuuntelu on myös tosi tärkeää; esimerkiksi salilla se saa aina antamaan kaikkensa ja töissäkin on mukavampi puurtaa, kun taustalla kuuluu kokoajan musiikkia. Nyt kun oon vielä saanut opetella laulamista, niin tuntuu että saa siitäkin ihan erilailla irti! Yleensä laulan vaan kotona ollessa yksin, joten sekin on tietyllä tavalla "terapeuttista", kun saa hoilottaa koko sielusta. Sitä kiekumista ei välttämättä ihan kovin moni jaksaisi kuunnella.. :D
Viimeisin, mutta ei suinkaan vähäisin - nimittäin työ. Muistan aina sanoneeni työhaastatteluissa, kun minulta kysyttiin unelma-ammatista, että "ehkä joku työ missä saisin käyttää luovuutta ja tottakai myös omaa kaupallista alaa, ehkä joku markkinointiassarin homma - ja iso plussa siitä jos saisin vielä käyttää kameraa työssä" Silloin nämä asiat oli vielä kaukana, kaukana haaveissa, koska karu tosiasia on, että noilla kriteereillä löytyy täältäpäin toooodella vähän työpaikkoja - ja nimenomaan vielä vastavalmistuneille. Joten voinkin nyt olla ihan järjettömän kiitollinen siitä, että saan tehdä just sitä työtä mistä tykkään. Mua ei oo vielä kertaakaan ärsyttänyt mennä töihin (vaikka välillä toki väsyttää), koska tiiän että tää on just sitä mitä haluun tehdä - ainakin tällä hetkellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti